Lue äänellä, jonka kuulen

Lue äänellä, jonka kuulen

Äänikirjasta kohistaan, ja syystä. Vuonna 2017 ladattavien äänikirjojen myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna peräti 181 prosenttia (https://esaimaa.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/da6116e5-b996-46db-aca9-007d59a8a420), ja kasvu on ollut voimakasta jo useamman vuoden ajan.

Suomessa äänikirjojen myynnin osuus koko kirjamyynnistä on vielä pientä, laskutavasta riippuen noin 5–10 prosentin luokkaa. Mutta trendi on olemassa. Ruotsissa äänikirjojen osuus on jo yli 20 prosenttia, ja myös Yhdysvalloissa niiden suosio on suurta. Ja yleensä se mitä tapahtuu Ruotsissa, tulee ennen pitkää myös meille.

Äänikirjat eivät ole sinänsä uusi ilmiö. Alun perin niiden tarkoitus oli palvella näkövammaisia, ja kaupalliseen tarkoitukseen niitä on tehty Suomessa ehkä noin 1970-luvulta lähtien. Tähän päivään asti niiden kulutus on ollut kuitenkin varsin pientä.

Mikä selittää nykyiset kasvuluvut? Miksi äänikirjat ovat kasvattaneet suosiotaan juuri nyt? Vastaus on lopulta varsin yksinkertainen: älypuhelin, suoratoistopalvelut ja niiden suhde kuluttajien arkeen.

1970-luvulla äänikirjaa kuunneltiin siten, että otettiin vinyyli hyllystä, asetettiin se soittimeen, istuttiin alas, sytytettiin piippu ja suljettiin silmät. Tämä ei kuulosta sinänsä kovin vaikealta. Useimmiten taisi käydä kuitenkin niin, että kirjahyllystä otettiin Kalle Päätalo ja kun lukemiset oli luettu, levyhyllystä napattiin Pink Floyd (tai Erkki Junkkarinen) ja kuunneltiin musiikkia.

Nyt levysoittimen ja kirjahyllyn tilalla on puhelin. Äänikirjoista puhuttaessa tavataan korostaa, kuinka kätevää on kuunnella kirjaa vaikka lenkkipolulla tai työmatkalla. Totuus kuitenkin on, että äänikirjoja kuunnellaan eniten kotioloissa (lähde: Yle, Puoli Seitsemän -ohjelma, 14.9.2018). Eli periaatteessa tilanteen ei pitäisi erota kovin paljon edellä kuvatusta sinänsä idyllisestä 70-luvusta. Silloin kuuntelun aloittamiseen kaikkine rituaaleineen meni aikaa ehkä vain minuutin kauemmin nykytilanteeseen verrattuna. Mutta tämä minuutti ja mahdollisuus liikutella ”levysoitinta” ovat merkittäviä muutoksia.

Arki ja tunteet

Arjessa ihminen toimii vähimmän vaivan ja ajan kautta: jos kävelyreitti nurmikon läpi ruokakauppaan lyhentää matkaa edes 20 metriä, nurmelle syntyy nopeasti spontaani oikopolku; kitaransoittoa tulee harjoiteltua ahkerammin silloin, kun se on telineessä jatkuvasti käden ulottuvilla kuin jos se olisi sängyn alla laukussa. Kirjaa tulee puolestaan kuunneltua useammin, kun sen voi tehdä keittiössä, olohuoneessa, pihaa haravoidessa tai vaikkapa sängyssä juuri ennen nukahtamista.

Suoratoistopalveluiden ansiosta äänikirjahylly on toki selvästi laajempi kuin 1970-luvulla, jolloin LP-levyjen muodossa olleet äänikirjat veivät runsaasti tilaa. Mutta tässäkin kohtaa kyse on pikemminkin käytännöllisyydestä kuin palavasta halusta pitää ulottuvillaan suurta kirjastoa sivistyksen tenhon tähden. Yksinkertaisesti: jos tänään on dekkarifiilis, voin valita laajasta dekkarikirjastosta haluamani.

Fiilistekijät ja minuutti pois arjesta voivat merkitä miljoonia euroja makrotaloudessa.

Tekniikka taiteen tekijänä

Teknologian ja taiteen suhde on ollut likeinen aina, joten sinänsä tässä muutoksessa ei ole mitään ihmeellistä. Esimerkiksi elokuva, kuvataide ja musiikki (erityisesti populaarimusiikki) ovat lähtökohtaisesti teknologian lävistämiä taidemuotoja. Teknologia on myös ollut elimellinen osa kyseisten taidemuotojen ilmaisukeinoja.

Sama pätee kirjallisuuteen. Irtokirjasimet 1400-luvulla ja latomakoneen keksiminen 1800-luvun lopulla mullistivat painotekniikan ja tekivät tiedon monistamisesta entistä halvempaa ja nopeampaa. Loppujen lopuksi nykymuotoinen kirjallisuus ja erityisesti sen markkinat pohjautuvat näihin keksintöihin.

Painettu tai tekstimuotoinen luettu kirja ei tule luultavasti koskaan katoamaan. Selvää kuitenkin on, että teknologian kehittyminen muuttaa kirjallisuuden kenttää jatkossakin. Kuka tietää, 50 vuoden päästä kirjallisuus voi saada muotoja, joita emme ole kyenneet edes tieteiskirjallisuudessa kuvittelemaan.

Mistä syntyy hyvä käyttökokemus?

Mistä syntyy hyvä käyttökokemus?

Olet saattanut kuulla suomenkielisen termin ”käyttökokemus” tai yleisemmin käytetyn englanninkielisen vastineen ”User Experience” (UX). Vaikkakin käyttökokemuksen suunnittelu on kasvava ala, on se silti vielä monelle suhteellisen tuntematon käsite ja sen tärkeys markkinoinnissa usein jätetty huomiotta.

Asiakas arvostaa helppoutta ja nopeutta

Käyttökokemus on vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Voit arvioida vaikka kuulakärkikynäsi käytettävyyttä–miten se sopii käteesi, kuinka hyvin kuula liikkuu paperilla ja kuinka miellyttävä kynä on ylipäätään käyttää. Käyttäjäkokemus on siis yksinkertaisimmillaan se, miten käyttäjä käyttää jotakin tuotetta. Tarkoitus on tehdä prosessista mahdollisimman sulava—helppo ja nopea. Huonolla käyttökokemuksella voi olla erittäinkin negatiiviset vaikutukset asiakkaisiisi, kun taas hyvällä kokemuksella takaat sen että käyttäjä saa ostopäätökseensä tarvitsemansa tiedon nopeasti ja vaivattomasti. Vanha sanonta” ei näe metsää puilta” on erittäin osuva myös käytettävyyden piirissä. Jos verkkosivu/esite/ruokalista tms. on täynnä tietoa ja toinen toistaan hienompia elementtejä, joita käyttäjä ei kumminkaan tarvitse, tekee se kokemuksesta vain epämiellyttävän. Aivan kuten tietokone—jossa käytettävyys alkaa huonontua, kun liikaa ohjelmia on samanaikaisesti auki syömässä muistia—toimivat myös ihmisen aivot, jos niille antaa liikaa tietoa käsiteltäväksi. Arjen kiireen keskellä voi olla vaikea keskittyä monimutkaisiin asioihin ja jos ei yksi tuote miellytä, on nykypäivänä tarjonta suurempi kuin koskaan. On tärkeä tietää, mikä on oikeasti merkityksellistä ja mikä taas on toissijaista ja suunnitella tuote sen mukaisesti.

Hyvällä sivulla viihdytään

Muistele viimeistä käyntiäsi ruokakaupassa – oliko asiointi sulavaa, löysitkö vaivatta kaiken tarvittavan ja palaisitko samaan kauppaan ilomielin uudestaan? Jos vastasit kielteisesti ja vieressä olisi toinen kauppa, jossa käynnin jälkeen vastaukset edeltäviin kysymyksiin ovat myönteiset ja lähdet hymyssä suin kotiin, kummassa kävisit mieluiten? Oletettavasti jälkimmäinen vaihtoehto houkuttaa enemmän. Vaikka ruoka olisikin siellä 10 prosenttia kalliimpaa, todennäköisesti silti valitsisit sen mukavuuden vuoksi, ellet satu olemaan tiukalla säästökuurilla. Kaupat on suunniteltu siten, että viihtyisit niissä mahdollisimman pitkään ja ostaisit mahdollisimman paljon tavaraa, mitä et edes tullut hakemaan, vain koska ne ovat hyvin esillä. Verkkosivut ovat monella tapaa kuin ruokakauppa, verkkokaupoista puhumattakaan. Hyvin suunniteltuna nämä houkuttelevat asiakkaita pysymään sivulla kauemmin ja käyttämään sivun toimintoja enemmän–esimerkiksi yhteydenottolomaketta. Jos yhteydenottolomake on huonosti suunniteltu, pitkä ja monimutkainen täyttää, odotettavissa on huomattavasti vähemmän yhteydenottoja kuin hyvin toteutetulla lomakkeella. Kaikki vaikuttaa kaikkeen: asiakkaat viihtyvät pidempään sivulla ja siten todennäköisyys yhteydenotoille on suurempi.

Väritkin vaikuttavat käyttökokemukseen

Käyttökokemuksen suunnittelemisessa tärkeää ei ole pelkästään silmän omaaminen yksityiskohdille, vaan myös empatia ja sovellettavan psykologian tunteminen. Muun muassa väripsykologia on graafisessa suunnittelussa usein unohdettu estetiikan taakse, vaikka sen merkitys markkinoinnissa on huomattavan tärkeä. Esimerkiksi ravintolat käyttävät tiettyjä värejä mainoksissaan herättääkseen asiakkaan ruokahalun alitajuisesti. Oikeat värit suunnattuna oikealle kohderyhmälle voivat parantaa myyntitilastoja merkittävästi. Yksinkertaisemmin ja yleisemmin väriä käytetään kontrastin parantamiseen, jotta silmien on helppo erottaa elementit toisistaan ja sivusta saa selvää vaikka mustavalkoisenakin. TiimiMedia tarjoaa luovat ja ammattitaitoiset ratkaisut käyttökokemuksen parantamiseksi, verkkosivujen kehityksen ja muiden viestintäalan palveluiden ohella.